Laura Huhtasaari ehdolla varapuheenjohtajaksi 2017

Linjapuhe

Vappupuhe

- Tehdään terveestä isänmaallisuudesta valtavirtaa

- Suomessa ei kenenkään tarvitse syrjäytyä

- Oma kansa ensin

- Vapaa kielivalinta

- Seta pois kouluista hämmentämästä nuoria. Sukupuolia on kaksi ja muut ovat poikkeamia.

Suomen strateginen tavoite tulee olla euroero, EU-ero, maahanmuuton järkeistäminen ja suora demokratia.

EU ja suunta Suomelle

EU ei ollut mitä piti, se oli liian suuri city. Suurin virhe tehtiin kuitenkin menemällä mukaan euroon, yhteiseen rahaliittoon. 

Talouttamme koettelee parhaillaan itsenäisen Suomen viides lama. Keskeinen voima talouskriisien ja lamakausien voittamisessa sekä uuden kasvukauden vauhtiin saattamisessa on kaikissa aiemmissa koettelemuksissa ollut valuutan voimakas heikentäminen tai heikentyminen. Vain kolmannes Suomen viennistä suuntautuu euromaihin, joten euron vahvuus kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla on merkinnyt Suomen vientiyrityksille alituista kilpailurasitetta. Kuten kansantalouden perusteissa opetetaan, ja jokainen alennusmyynneissä käynyt voi todeta omakohtaisesti, tuotteiden hinta vaikuttaa kysyntään. Vapaasti kelluva valuutta säätelee siis kilpailukykyämme sopivaksi. Kansallisen valuutan palauttamiseksi liittyisi taloudellisia ja poliittisia kustannuksia, mutta sisäinen devalvaatio on vielä kivisempi tie. Liberan toimitusjohtaja Anders Ekholm kutsuu sisäistä devalvaatiota ”työttömyysdevalvaatioksi”. Kilpailukykyämme kohentaisi myös “EKP devalvaatio”. Tässä ratkaisun avaimet ovat pääasiassa Saksan käsissä, eivät meidän. Saksa ei ole senkään vertaa talousveturi kuin se on joskus ollut. Se on kasvurohmu, jonka vaihtotaseen hurja ylijäämä pakottaa muita maita yhä raskaampiin alijäämiin. Euro ja EKP tukevat tätä rohmupolitiikkaa.

 

Tärkeää on oman teollisuuspolitiikan toteuttaminen. Terve protektionismi on elementti, jonka turvin paikallinen tuotanto pystyy kukoistamaan ja niiden joukosta löytyy vientituotteita, joita voidaan tuotekehityksen ja markkinoinnin keinoin suunnata laajemmille markkina-alueille. Harva uusi firma pystyy valloittamaan maailmaa heti kättelyssä. Ensin myydään kotimarkkinoille ja kasvetaan tulorahoituksella. Toimiva kotimarkkina on lähes välttämätön edellytys varsinkin aloitteleville yrityksille, jotta tuotekehitykseen ja markkinointiin tarvittava pääoma karttuisi kassavirrasta, eikä ulkopuolisella rahoituksella, jonka intresseissä on vain pääomalle saatava korko ja mahdollisimman alhainen rahoitusriski. Globaalitalouden kova ydin on suurpääoman omistajat. Heidän tavoitteitaan maailmanlaajuiset kulutusmarkkinat palvelevat erinomaisesti. Itsenäisesti ajatteleva kansalainen tai mahdollisimman omavarainen valtio on sellaisen järjestelmän kannalta uhka. Suomi on jättänyt politiikan, tuon hyvän sirpin pellolle ruostumaan. Yli kasvaneen heinän läpi ei näe eteensä. Poliitikkojen pitäisi miettiä useampia vaihtoehtoja, eikä kulkea vain muiden eurokriisimaiden mukana. Hyvinvointivaltio tarvitsee tervettä protektionismia, koska muutoin toteutuu sanonta: tyhmän eväät syödään aina ensin.

Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään kunnon yrittäjäpuoluetta. Teollisuus ei elätä julkista sektoriamme. Meiltä puuttuu 20-30 miljardia euroa verotuloja.

Euroopan unionista muutama sananen:

Euroopan unionin toiminta

Euroopan unionin perustana on oikeusvaltion periaate. Unionin kaikki toiminta saa oikeutuksensa perussopimuksista.

Jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopan unionille tiettyjä tehtäviä, luovuttaneet samalla sille toimivaltaa sekä luoneet toimielimet (komissio, neuvosto, parlamentti, tuomioistuin) näiden tehtävien hoitamiseksi. EU:ssa luovutetun toimivallan perusteella tehdyt päätökset vaikuttavat välittömästi jäsenvaltioissa. Päätöksiä ei pääsääntöisesti enää hyväksytetä kansallisissa parlamenteissa.

Suuri osa päätösvallastamme on EU-säännösten toimeenpanoa. Tässä kertaantuvat myös byrokratian kustannukset.

Euroopan komissiolla on 36 pääosastoa (kommissiolla työskentelee 25 tuhatta virkamiestä, kaiken kaikkiaan virkamiehiä on Eu:lla 40 tuhatta). Ne käsittävät 32 eri toimialaa, joilla EU:n toimielimet tekevät jäsenmaita sitovia päätöksiä.

Emme tarvitse kymmeniä tuhansia virkamiehiä laatimaan turhia direktiivejä, joissa ei kuitenkaan pystytä ottamaan huomioon erilaisten maiden oloja esimerkkinä energiansäästölamppu (jonka suuryritykset onnistuivat lobbaamaan niin että ihmisten on pakko ostaa kalliita lamppuja, hehkulamput kiellettiin vaikka ne sopivat Suomen oloihin paljon paremmin).

Rahan kierrättäminen pitää lopettaa Brysselin kautta. Eu:n puitteissa rakennettu byrokratia on erittäin tehotonta ja kallista. Suomi myös maksaa suhteessa kaikkein korkeinta jäsenmaksua, kun esimerkiksi Ruotsilla ja Englannilla on jäsenmaksualennuksia. Jos me käyttäisimme saman rahan kotimaassa sillä tavoin kuin haluaisimme saisimme paljon enemmän aikaan. 

Suomen tulisi asettua etujoukkoon uudistamaan EU:ta purkamalla sen keskitettyä päätöksentekoa keventämällä hallintoa ja palauttamalla päätösvaltaa takaisin jäsenvaltioille. Yhdessä muiden eurokriittisten parlamenttien jäsenten kanssa muutos on mahdollinen.

Eurokriisi

Jäsenmaat ovat taloudeltaan, kulttuuriltaan, tavoiltaan ja yleiseltä tehokkuudeltaan liian erilaisia. Yhteinen raha loi mahdollisuuden velkaantua liikaa. Hyvinvointia pidettiin yllä velkarahalla. Eurokriisiä on hoidettu EU.n perustussopimuksen vastaisilla tukipaketeilla. Mihin EU:ssa voi enää luottaa? Ensimmäisen Kreikan tukipaketin piti riittää, sitten tarvittiin toinen. Ensin piti pelastaa vain valtioita ja nyt pelastetaan jo pankkeja. Tällaiset jatkuvat lainrikkomukset asettavat koko järjestelmän kyseenalaiseksi.

Kreikan velkakriisi jää taloushistoriaan. Ensimmäinen tukipaketti on 110 miljardia. Kreikan toinen tukipaketti on suuruudeltaan 130 miljardia euroa. Lisäksi Kreikan yksityiset velkojat on jo pakotettu 100 miljardin euron suuruiseen velkaleikkaukseen. (110+130+100=340). Kreikan valtiolla oli velkaa kesäkuun (2013) lopussa noin 320 miljardia euroa ja kriisin leimahtamisen aikoihin vuoden 2009 lopussa noin 300 miljardia euroa. Kreikan velka ei ole pienentynyt. Kuitenkin tukipakettien myöntäjien velat ovat kasvaneet kriisitoimien verran. Lopputuloksena on se, että kaikkien velka kasvaa.

Euroopan talousmekanismit EVM ja ERVV perustettiin pelastamaan konkurssimaita. EVM nauttii täyttä poliittista ja oikeudellista koskemattomuutta. Suomen osuus EVM:ssä on 12,5 miljardia.

Suomi on tieten tahtoen ajettu sellaiseen taloussotkuun, josta kunniallista poispääsyä ei ole.Väärällä yhteisvastuun tiellä on menty jo liian pitkälle. Poliittinen keskustelu vaihtoehdoista on saatava viriämään.

Eurozone debt web: Who owes what to whom?

Suomen tulevaisuus EU:ssa

EU tarvitsee kipeästi kriittisiä vaikuttajia. 

Ruotsi ei kuulu euroon. Se on ollut Ruotsin etu. Kruunua voi kelluttaa aina tilanteen mukaan. Olemme etääntyneet Ruotsista huolestuttavan kauas, kun kymmenen vuotta sitten olimme samalla tasolla. 

Norja ei kuulu edes EU:hun, eikä ole jäänyt mistään paitsi. Jopa 75% norjalaisista vastustaa jyrkästi EU:n jäseneksi liittymistä. Norja on rikas maa ja aikoo ilmeisimmin myös pysyä rikkaana, koska ei halua osallistua EU:n jäsenmaksuihin, yhteisvastuisiin ja pääsee näin itse valitsemaan sellaiset direktiivit, jotka sopivat heille. ETA tulee Norjalle paljon halvemmaksi. 

Täytyy muistaa, että EU ei kilpaile vain muuta maailmaa vastaan, vaan me kilpailemme myös toisiamme vastaan. Yhteisellä lainsäädännöllä eli direktiiveillä voidaan vinouttaa tätä kilpailua ja suosia toisia maita toisten kustanuksella. Suomen täytyy saada toteuttaa omaa talous- ja elinkeinopolitiikkaa ilman komission byrokratiaa. Suomen kilpailukykyä ei saa heikentää direktiiveillä (esim. rikkidirektiivi). 

On aika hylätä ajatus kaikilla aloilla loputtomiin yhdentyvästä unionista. Odotettavissa on, että myös eläkkeiden ja työttömyyskorvauksien maksu tulee yhteisvastuun piiriin. Jos todellinen liittovaltio ehtii tulla, niin siitä ei enää eroon pääse. Siihen voi kyllä myöhemmin liittyä. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä nyt.

EU pitäisi muuttaa selkeästi itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alueeksi. Kukin jäsenvaltio voisi valita oman valuutan tai sellaisen valuutta-alueen, joka parhaiten vastaisi sen etuja.

Päätäntävaltaa tulee palauttaa jäsenvaltioille. EU toimisi paremmin, jos itsenäiset kansallisvaltiot kokoontuisivat unionin puitteissa päättämään muutamista asioista, kuten vapaakauppasopimukset (tulliyhteistyö), rikollisuus (veronkierto, huume- ja väkivaltarikollisuus). On myös tärkeätä pitää yllä hyviä suhteita. Tämä malli ei edellytä nykyisenkaltaista valtavaa ja kallista byrokratiaa.

Suomen tulee ottaa strategiseksi linjaksi eroaminen EU:sta.